Magneettilinko mark 2

Magneettilinko mark 2

Mitä tapahtui ja miksi?

Aloin kaivata jotakin uutta Magneettilinkoon. Automaattinen laukaisu -ominaisuus oli täysin turha ja oikeastaan käyttökelvoton. Käämi oli sulattanut muoviputken muotopuoleksi ja oli muutenkin väärän mallinen. Johtimet olivan liian ohuita. Kondensaattoreista ei saanut täyttä energiaa, kun jännite ei riittänyt, ja vaikka olisikin riittänyt, sarjaankytkentä oli vaarallinen, jos toinen kondensaattori alkaisi vuotaa. Kehitys oli pysähtynyt.

Päätin siis pistää laitteen uusiksi. Olin hankkinut kolmannen kondensaattorin, eikä sitä voinut kytkeä sarjaan muiden kanssa. Se ei vain sopinut kytkentään, piti viimeinkin siirtyä kondensaattorien rinnankytkentään, minkä etuja ovat kaikille kondensaattoreille varmasti sama jännite ja suurempi yhteinen purkausvirta, koska sisäiset vastukset ovat nyt rinnan eivätkä sarjassa.

Muutostyöt

Muutin kondensaattorien sijoittelua, poistin ylimääräiset liittimet ja vaihdoin lähtöpuolen johdotukset. Kytkin kondensaattorit toisiinsa litteäksi taotulla kupariputkella, joka vastaa vähintään 25mm² johdinta, ja sen tyristoriin vieläkin leveämmällä kuparilla. Johdot käämille ovat 10mm² säikeistä johtoa, ruuvattuna kuparikiskoihin kullatuilla liittimillä. Laskennallinen maksimienergia on nyt kolmella kondensaattorilla 860J.

Tein uuden käämin Ø 1mm² emaloidusta kuparilangasta lasiputken ympärille. Tarkkoja mittoja ei tässä nyt ole, mutta putken halkaisija on noin 8mm, käämin pituus ehkä 8cm ja 4 kerrosta lankaa. Arvioin käämin induktanssiksi muutamalla resonanssitaajuusmittauksella noin ööh... missähän mun muistiinpanot on...

Varsinen virtalähde koki myös suuria muutoksia. Alkuperäinen muuntajakytkentä ei jaksanut syöttää tarvittavaa tehoa, joten verkkomuuntajaksi tuli ennen ylennysmuuntajana toiminut rengassydänmuuntaja ja uudeksi ylennysmuuntajaksi muistaakseni 24V/500V 150VA pakkamuuntaja. Verkkomuuntajan lähtöjännite on noin 22-28V, joten ylennysmuuntajalla on potentiaalia paljon isommalle jännitteelle, kuin tarvittava 350V, joten latauspiiriin piti tehdä automaattinen latauksen katkaisu eli jännitteen valvonta. Tein siitä saman tien säädettävän ja se pitää latauksen päällä ollessa jännitteen säädetyssä arvossa ja suojelee kondensaattoreita ylijännitteeltä. Jännitemittarin skaala on nyt 100% vastaa 350V

Liipaisupiiri on säilynyt lähes ennallaan, automaattisen laukaisun otin pois. Virtalähteen täydellinen kytkentäkaavio on työn alla.

Kuvia

Kuvaa klikkaamalla isommaksi.

Kuvia eri suunnista, disketti on mukana kertomassa mittakaavan. sivulta   päältä
Kondensaattorit ylhäältä päin. Huomaa kuparikiskot. kondensaattorit päältä
Lähikuva käämin "takaiskusuojasta", suojaa tyristoria ja kondensaattoreita käämin indusoimalta jännitepiikiltä.
Kuvassa näkyy myös kondensaattorin tyyppimerkinnät.
takaiskusuoja
Tyristori on edelleen samassa ruuvipuristimessa, mutta kunnon kuparien välissä. tyristori pinteessä
150VA ylennysmuuntaja, tuottaa tyhjäkäynnillä noin 550V jännitteen. ylennysmuuntaja
Kuvia kytkinpaneelista. kytkinpaneeli   joulukuusi
Lähikuva jännitemittarista, 100% vastaa 350V kondensaattoreissa. jännitemittari

Ammunnoista

Lähtönopeuksia ei ole vielä mitattu tai arvioitu millään tavalla. Ammuksena olen käyttänyt muutaman sentin pituista pyöreäpäistä poranterää. Käämi kuumenee edelleen, mutta se ei haittaa enää niin paljoa, koska putki ei sula. Sen sijaan putki on murentunut rikki, lasikaan ei siis ole hyvä materiaali. Seuraava käämi tulee kupari- tai alumiiniputkeen.

Ammuin kerran tyhjää limsatölkkiä, jonka päällä oli parin kilon paino pitämässä sitä paikoillaan. Ei pitänyt, tölkki lensi ja paino putosi. Tölkki meni hyvin ruttuun, mutta ei puhki, johtuen ammuksen kärjen pallomuodosta.

Tulevaisuus

Tässäkin käytin sitä Bebekin 205A:n tyristoria, joka on nyt rikki. Olen saanut korvaavan tyristorin, mutta en ole vielä asentanut sitä. Lupaus täydellisestä kytkentäkaaviosta oli ennenaikainen, muutoksia tulee vielä varmasti paljonkin, lähinnä liipaisu- ja suojapiireihin.