Muutin syyskuun lopussa 2006 ja jäin samalla internet-yhteyteni puolesta kokonaan ilmaisen Sainet WLAN-yhteyden varaan. Ostin Asus WL-500g Premium WLAN-reitittimen ja asensin siihen OpenWRT:n.
Kuuluvuus sisällä Asuksen omalla antennilla oli kuitenkin melko huono, vaikka se jotenkuten toimikin. Signaalitasot olivat -90 dBm huonommalla puolella ja kohinataso yleensä jonkun desibelin sen alle. Jotain piti tehdä.
25.11.2006 lauantaina oli hieman luppoaikaa ja lueskelin erityisesti yhtä WLAN-antenneista kertovaa sivua. Katselin hieman ympärilleni, ajattelin ensin folioida muoviämpärin, mutta sitten huomasin metallisen paperikorin. Idea oli niin älytön, että sitä oli pakko kokeilla.
Paperikorin dimensioista
laskin
syöttöpisteen paikan ja tikun pituuden. Tikku koksun päähän ja paperikorin
verkon reiästä tarkasti läpi. Tulos seuraavassa kuvassa. Syöttöpisteen
järjestely ei valitettavasti erotu, se on noin 34 mm roskiksen pohjasta.
Koko WLAN-järjestelmä näyttää seuraavalta. Ei saa koskea, ja katsoakin saa
hyvin varovasti, ettei se hajoa.
En ole koskaan aikaisemmin rakennellut antenneja, joten eihän tuollainen päähäpistosta viidessä minuutissa kasattu naurettava hökötys voi toimia. Vai voiko? Kyllä se vaan toimii! Ja pesee Asuksen oman antennin signaalikohinasuhteilla 2 dB vastaan 14 dB. Käsittämätöntä.
Ja lopuksi vielä surkea kuva Asuksen routterista:
